Suomen ja Viron välinen yhteistyö klassisen musiikin saralla on ollut tiivistä ja sekä esittäjät että säveltäjät ja kapellimestarit ovat kulkeneet lahden yli vilkkaasti. Tässä muutamia poimintoja etelänaapurimme klassisen musiikin historiasta ja vinkkejä myös matkailijoille.
Arvo Pärt
Viron klassisesta musiikista puhuttaessa Arvo Pärtin nimeä ei voi olla mainitsematta. Pärt, nyt 84-vuotta, on elävä kansallisaarre. Tuotteliaan taiteilijan mainitaan usein olevan esitetyin elossa oleva klassisen musiikin säveltäjä.
Noin viisikymmentä vuotta kestäneeseen aktiiviuraan mahtuu useita tyylejä ja kokeiluja. Erityisesti Pärt tunnetaan varsinkin ns. tintinnabuli (pienet kellot) tekniikastaan. Sävellykset ovat sekä vaativan taidemusiikin ystävien arvostamia, että suuren yleisön suosikkeja elokuvamusiikin kautta.
Moni katsoja kautta maailman onkin ehkä tietämättään näitä tunnelmoinut. Esimerkkinä vaikkapa Avengers: Age of Ultron supersankarileffa sisältää osan 1. Kyrie teoksesta Berliner Messe.
Virossa matkailijan kannattaa ehdottomasti pistäytyä Laulasmaalla upouudessa Arvo Pärt-keskuksessa.
Virolainen klassinen musiikki ei toki ole yhden säveltäjän varassa. Nuorta nousevaa sukupolvea edustaa muun muassa Rasmus Puur, jonka tunnetuin teos on Ooppera Pilvien Värit.
Kapellimestarit Neeme Järvi ja Olari Elts
Neeme Järvi muutti silloisesta Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin jo vuonna 1980. Kansainvälistä uraa Järvi teki myös Ruotsissa, jossa hän toimi Göteborgin sinfoniaorkesterin pääkapellimestarina.
Hän levytti ahkerasti, kaikkiaan diskografia käsittää 417 teosta. Suuret ja tunnetut levytalot kuten Orfeo, Deutsche Grammophon, EMI ja BMG kuuluvat julkaisijoihin. Järven pojat Kristjan ja Paavo ovat jatkaneet työtä klassisen musiikin parissa.
Nuoremman sukupolven Olari Elts tuli myös Suomessa tunnetuksi kun hän voitti Jean Sibelius kapellimestarikilpailun vuonna 2000. Maailma reissanut mestari palkattiin vuonna 2018 Kymi Sinfoniettan taiteelliseksi neuvonantajaksi.
Tavoitteena on nostaa Kymi Sinfoniettaa maailmankartalle.
Linnahall ja Estonia-teatteri
Viron kansallismieliset kulttuuripiirit rakennuttivat Estonia-teatterin jo vuonna 1913, siis ennen Viron ensimmäistä itsenäistymistä. Rakennus tosin muuttui jonkin verran jälleenrakennuksessa toisen maailmansodan jälkeen.
Talon pääkäyttäjiä tänä päivänä ovat kansallisooppera Estonia ja Viron valtion sinfoniaorkesteri. Talo on kuitenkin jäänyt hieman pieneksi ja korvaavaa esiintymispaikkaa on suunniteltu.
Linnahall on suomalaisillekin laivamatkustajille tuttu betonikolossi Tallinnan satama-alueella. Se rakennettiin Moskovan Olympialaisten soutukilpailuja varten. Ränsistymään päässeen rakennuksen jatkokäytöstä (tai vaihtoehtoisesti purkamisesta) on ollut monenlaisia suunnitelmia vuosien varrella.
Kaupungin neuvosto päätti peruskorjauksesta vuonna 2015 ja tavoitteena oli avata keskus jo tänä vuonna. Suunnitelmana on että tästä tulisi Viron sinfoniaorkesterin uusi kotipaikka. Akustiikkaa suunnittelee myös Helsingin musiikkitalon toteutuksessa mukana ollut Yasuhito Toyota.
Lähistölle, osin veden päälle puolestaan olisi tarkoitus rakentaa kokonaan uusi Oopperatalo. Hulppeita puitteita on siis tarjolla Tallinnassa lähivuosina, kunhan toteutus vielä varmistuu.
Viron musiikkitarjonta ei rajoitu pelkästään Tallinaan. Pienempiä konserttitaloja on myös Tartossa, Pärnussa ja Jöhvissä. Varsinkin kesäaikaan maassa järjestetään myös useita festivaaleja.